Urheilun parissa on viime vuosina noussut yhä kasvavissa määrin puheeksi monipuolisen harrastamisen merkitys, eikä turhaan. Useassa lajissa erikoistuminen tapahtuu aikaisin, välillä puolivahingossakin. Treenimäärät kasvavat helposti jo nuorella iällä niin suuriksi, että aikataulullisista syistä muille lajeille ei vain jää aikaa. Aikaisin erikoistumisella pyritään tietysti maksimoimaan kehitys valitussa lajissa, mutta tämä ei aina suinkaan tue pitkää urheilu-uraa, taitojen, motivaation tai terveydenkään puolesta. Aikuisiällä harva urheilija pystyy olemaan huipulla useammassa lajissa, mutta lapsuudessa (ja nuoruudessa) olisi tärkeää panostaa monipuoliseen motoriikan, kehonhallinnan ja taitojen harjoittamiseen. Monipuolisella harrastamisella lapsuudessa ja nuoruudessa on nimittäin havaittu olevan positiivinen yhteys mm. urheilussa menestymiseen, loukkaantumisriskin pienenemiseen kuin psyykkiseen hyvinvointiinkin.
Monipuolisen harrastamisen hyödyt lapselle ja nuorelle
1. Monipuolisempi ja kokonaisvaltaisempi taitojen kehittäminen
Monipuolinen harrastaminen ei ainoastaan kehitä laajempaa motoristen taitojen kirjoa, mutta myös antaa paremmat valmiudet uusien taitojen oppimiseen myöhemmin. Monipuolinen harrastaminen ja taitojen kehittäminen lapsuudessa on siis perusteltua myös tästä näkökulmasta.
2. Vähentää rasitusvammoja ja loukkaantumisriskiä
Yksipuolisen harjoittelun on todettu lisäävän loukkaantumisriskiä, toistuvan saman tyyppisen kuormituksen vuoksi. Monipuolisella harrastamisella saadaan todennäköisemmin myös kuormitettua kehoa kokonaisvaltaisemmin ja näin tietyn lajin myötä tulevat heikkoudet tai etätasapainot voimassa vähenevät. Aikaisin erikoistuvien loukkaantumisriskin on todettu pienentyvän esimerkiksi lisäämällä ohjelmaan voimaharjoittelua.
3. Tukee psyykkistä hyvinvointia
Urheilu ei tunnetusti tue vain fyysistä terveyttä, vaan se vaikuttaa myös psyykkiseen hyvinvointiin. Monipuolinen harrastaminen vähentää uupumisen sekä myös lajin aikaisen lopettamisen riskiä, lisäämällä urheiluun vaihtelua sekä ehkäisemällä ”liikaa ja liian aikaisin” ilmiötä urheilijan polulla. Aikaisin erikoistuminen saattaa joskus heikentää urheilijan kokemaa motivaatiota lajia kohtaan, mitä monipuolisuus harrastamisessa ehkäisee.
4. Paremmat valmiudet huippu-urheiluun
Monipuolisen harrastamisen on todettu monipuolisempien motoristen taitojen ja kehonhallinnan myötä olevan yhteydessä myös urheilussa menestymiseen aikuisiällä. Kuten aiemmin mainittiin, monipuolisen urheilutaustan myötä urheilijalla on paremmat valmiudet oppia uusia taitoja myöhemmin, mikä tukee menestymistä urheilu-uralla. Monipuolisen harrastaminen lapsuudessa ja nuoruudessa on myös todettu joissain yhteyksissä olevan yhteydessä pidempään jatkuvaan urheilu-uraan.
5. Elinikäinen harrastaminen ja liikunnallinen elämäntapa
Kun lapsi tai nuori saa kokea erilaisia lajeja ja liikkumisen muotoja, lisää se todennäköisyyttä liikunnan harrastamiselle läpi elämän. Kun liikunta ei ole aina tapahtunut vain yhden lajin parissa, on helpompi lähteä uusiin lajeihin ja harrastuksiin myös myöhemmällä iällä. Uusiin harrastuksiin lähtöä helpottavat myös monimuotoisen harrastamisen tuomat monipuolisemmat motoriset taidot.
Huomioitavaa tietysti on, että joissain lajeissa, kuten taitoluistelussa, aikainen erikoistuminen on välttämätöntä, jos tähtäimessä on kansainvälinen menestyminen. Yleisesti monipuolinen harrastaminen ja sen tukeminen on kuitenkin järkevää niin vanhempien kuin seurojenkin puolesta. Toinen huomioitava asia on, ettei monipuolinen harrastaminen tarkoita automaattisesti sitä, että tulisi käydä useamman eri seuran järjestämissä harjoituksissa. Monipuolinen harrastaminen voi tarkoittaa myös sitä, että omien lajitreenien lisäksi tehdään vapaa-ajalla monipuolisesti erilaista liikuntaa.
Miten tästä eteenpäin?
Monipuolinen harrastaminen lapsuudessa ja nuoruudessa on siis tutkitusti hyväksi niin urheilussa menestymisen kuin fyysisen ja psyykkisenkin hyvinvoinnin kannalta. Mutta miten tästä eteenpäin? Yksinkertaisuudessaan olisi tärkeää kannustaa lasta monipuoliseen liikuntaan sekä tukea monilajisuutta.
Urheiluseuran toiminnassa monipuolisuutta sekä sen tukemista voidaan lähteä kehittämään esimerkiksi näistä näkökulmista:
- Seuran omat harjoitukset – Ovatko seuran harjoitukset monipuolisia vai voisiko monipuolisuutta vielä lisätä? Monipuolisuutta voi tuoda lisää vaihtelemalla alkulämmittelyjä ja loppuverkkoja tai vaihtamalla satunnaisten tai säännöllisten treenien teemaa esimerkiksi jalkapallosta rytmiikkaan.
- Yhteistyö toisten seurojen kanssa – Tekemällä esimerkiksi treenivaihtareita toisten seurojen kanssa ei ainoastaan monipuolisteta harjoituksia, mutta myös tarjotaan lapsille mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin ja toisten lajien harrastajiin. Yhteistyötä eri seurojen välillä ja vinkkejä yhteistyön kehittämiseen voit lukea täältä.
- Muun harrastamisen mahdollistaminen – Onko seuran jäsenellä mahdollisuutta harrastaa toista lajia? Se kuinka useat treenit seuran pitäisi tai saisi maksimissaan viikossa järjestää on mahdotonta sanoa. Välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, onko seurassa esimerkiksi mahdollista harrastaa vain harrastemielessä vai vaaditaanko jo lapsuudessa sitoutumista viiteen treeniin viikossa. Aikaisen erikoistumisen vaatiminen omaan lajiin saattaa välillä ajaa joitain perheitä pois. Tämän vuoksi olisikin tärkeää antaa harrastajille mahdollisuus myös kevyempään harrastamiseen, mikä mahdollistaa myös useamman lajin harrastamisen, poistamatta kuitenkaan mahdollisuutta myöhemmästä menestyksestä lajin parissa.
Jos haluat vaihtaa ajatuksia aiheesta lisää, ota yhteyttä
Kirjoittaja: Ella Häkkinen, LitM (liikuntabiologia – valmennus- ja testausoppi), Sport Momentumin fysiikkavalmennustiimin jäsen.
LÄHTEET
Baker, J. (2003). Early specialization in youth sport: A requirement for adult expertise?. High ability studies, 14(1), 85-94.
Bell, D. R., Post, E. G., Biese, K., Bay, C., & Valovich McLeod, T. (2018). Sport specialization and risk of overuse injuries: a systematic review with meta-analysis. Pediatrics, 142(3).
Côté, J., Allan, V., Turnnidge, J., & Erickson, K. (2020). Early sport specialization and sampling. Handbook of sport psychology, 578-594.
Côté, J., Lidor, R., & Hackfort, D. (2009). ISSP position stand: To sample or to specialize? Seven postulates about youth sport activities that lead to continued participation and elite performance. International journal of sport and exercise psychology, 7(1), 7-17.
Goodway, J. D., & Robinson, L. E. (2015). Developmental trajectories in early sport specialization: a case for early sampling from a physical growth and motor development perspective. Kinesiology review, 4(3), 267-278.
Jayanthi, N. A., LaBella, C. R., Fischer, D., Pasulka, J., & Dugas, L. R. (2015). Sports-specialized intensive training and the risk of injury in young athletes: a clinical case-control study. The American journal of sports medicine, 43(4), 794-801.
Jayanthi, N., Pinkham, C., Dugas, L., Patrick, B., & LaBella, C. (2013). Sports specialization in young athletes: evidence-based recommendations. Sports health, 5(3), 251-257.
Lloyd, R. S., Cronin, J. B., Faigenbaum, A. D., Haff, G. G., Howard, R., Kraemer, W. J., … & Oliver, J. L. (2016). National Strength and Conditioning Association position statement on long-term athletic development. The Journal of Strength & Conditioning Research, 30(6), 1491-1509.
McLellan, M., Allahabadi, S., & Pandya, N. K. (2022). Youth sports specialization and its effect on professional, elite, and olympic athlete performance, career longevity, and injury rates: a systematic review. Orthopaedic Journal of Sports Medicine, 10(11), 23259671221129594.
Pasanen, K., Hakkarainen, H. & Koskela, J. Monipuolinen liikunta ja urheilu (2023). www.terveurheilija.fi. Viitattu 20.2.2025.
Roetert, P. E., Woods, R. E., & Jayanthi, N. A. (2018). The benefits of multi-sport participation for youth tennis players. Coach Sport Sci Rev, 75(26), 14-17.
Steinl, G. K., Padaki, A. S., Irvine, J. N., Popkin, C. A., Ahmad, C. S., & Lynch, T. S. (2021). The prevalence of high school multi-sport participation in elite national football league athletes. The Physician and Sportsmedicine, 49(4), 476-479.
Zwolski, C., Quatman-Yates, C., & Paterno, M. V. (2017). Resistance training in youth: laying the foundation for injury prevention and physical literacy. Sports health, 9(5), 436-443.