Sport Momentumin kolme perustajaa ja osakasta ovat kaikki oman alansa ammattilaisia ja urheilukentän intohimoisia kehittäjiä. Kolmen osakkaan omista osa-alueista muodostuu myös Sport Momentumin kivijalka; Kehon kyky eli fysiikkavalmennus, mielen voima eli psyykkiset taidot ja johtamisen taito eli johtamisen ja urheiluseuratoiminnan laatu. Tänään tutustumme Heliin, joka vastaa Johtamisen taito -osa-alueen kokonaisuudesta.
Heli Jääskö on oululainen pitkän linjan seurajohtaja ja seuratoimija. Hän innostuu tiimityöskentelystä, vastuusta ja tulosten tavoitteellisesta asettamisesta. Seuratoiminta ja johtaminen on Helille tuttua useiden kymmenien vuosien ajalta, niin luottamustoimisen seuratoimijan roolissa kuin päivätyökseen seurahallintoa tekevän toiminnanjohtajan roolissa. Heliä on kuvataan muun muassa sanoilla positiivinen, kannustava, jämäkkä ja tulosorientoitunut.
— Epäilemättä nuo kaikki kuvaavat minua, Heli nauraa ja jatkaa, — On totta, että minua motivoi tuloksellinen tekeminen. Paras tulos syntyy sillä, että ympärillä on kokonainen tiimi asiasta innostuneita tekijöitä! Pohjaan arjen työtäni vahvasti tunneälyn kautta. Uskon valmentavaan ja vastuuttavaan otteeseen esihenkilötyössä ja erityisesti motivoidun pitkän tähtäimen kehitystyön suunnittelusta.
Heli on toiminut koko ikänsä erilaisissa rooleissa urheiluseuroissa. Vuodet ovat vierineet cheerleading-, tanssi- ja monilajiseuroissa eli urheiluseuratoiminnan kenttä on tuttu monesta kulmasta.
— Olen ollut onnekas, että olen saanut olla mukana niin monenlaisten ja monenkokoisten seurojen toiminnassa. Mukaan mahtuu pieniä ja suuria seuroja, sekä vaativia ja vähemmän vaativia tehtäviä aina nuoruusvuosien pelien lippukassan myyjästä myöhempiin seurajohtajan tehtäviin. Kaikki toiminta on ollut omana aikanaan itselle merkityksellistä ja tuonut lisäarvoa elämään, juuri niinkuin suomalaisen urheiluseuratoiminnan tehtävä onkin, pohtii Heli.
— Seuratoiminnan vuosiini mahtuu myös yhden seuran perustaminen, kahden seuran pitkäjänteinen ja suunnitelmallisen kasvun kehitystyö ja urheiluseuran puheenjohtajuutta noin 15 vuotta. Kaikki luottamustoimiset pestit ovat olleet tärkeitä ja opettaneet paljon, summaa Heli ja jatkaa, — En ole kuitenkaan päässyt helpolla. Tulin mukaan urheilutoimintaan cheerleadingin kautta eli niin uuden lajin pariin 90-luvulla, että mitään käytänteitä tai toiminnan rutiineja ei ollut. Ne tuli luoda ja kokeilla itse, mikäli oli niin toiminnan suola kuin sokerikin. Monet asiat opittiin kantapään kautta ja välillä vain erittäin intohimoinen ote lajiin ja halu kehittää omaa seuraa veivät meitä silloin nuoria uusia seuratoimijoita eteenpäin.
Heli ymmärtää urheilun kenttää laajemmin myös lajiliittotason toiminnan kautta. Hän on toiminut Suomen Cheerleadingliitossa monenlaisissa rooleissa parikymmentä vuotta, joista kymmenen vuoden ajan liittohallituksessa ja tästä ajasta viisi vuotta liiton puheenjohtajana.
— Sittemmin liittotasolla työskentelimme jo organisoidummin. Verrattain uudella lajilla ja vuonna 1995 perustetulla lajiliitolla ei ollut pitkiä perinteitä tai valmiita toimintamalleja eli tehtävää riitti. Toisaalta tilaa oli uuden luomiselle, mikä varmasti siivittikin lajin valtavaan kehityksen ja kasvun vaiheeseen. Omana puheenjohtajuusaikanani 2010-luvulla suomalaisten lisenssiurheilijoiden määrä yli kaksinkertaistui, jäsenseurojen määrä yltyi tasaiseen kasvuvauhtiin ja liittotasolla lajille luotiin ensimmäinen pitkän tähtäimen strategia.
Myöhemmin Heli on työskennellyt urheiluhallinnon tehtävissä myös päivätyönään. Vuonna 2011 hän vaihtoi alaa viestinnän tehtävistä paikallisen urheiluseuran toiminnanjohtajaksi. Näiden vuosien aikana on seuran jäsenmäärä kaksinkertaistettu, kehitykselle luotu järjestelmälliset raamit ja strategia sekä palkattu harkitusti toimihenkilöitä tulemaan kasvavaa seuratoimintaa. Heli kertoo, että kyseessä oli ensimmäinen suomalaiseen cheerleading-seuraan palkatun toiminnanjohtajan tehtävä, joten työnsarkaa riitti:
— Moni asia tehtiin jälleen ensimmäistä kertaa, enkä nuorena seurajohtajana aina onnistunut välttämään karikoita seuralaivaa luotsatessani. Se ei ole toisaalta tarkoituskaan, vaan juuri ne karikot ovat olleet korvaamattomia opin paikkoja. Osaava seurajohtaja syntyy kokemuksen, koulutuksen ja osaavan verkoston vuorovaikutuksen muovaamana.
Helille suomalainen urheiluseuratoiminta näyttäytyy moninaisena ja orgaanisena kokonaisuutena, joka on alati muutoksessa ja juuri siksi niin mielenkiintoinen. Samassa organisaatiossa voi toimia valtava määrä erityyppisiä persoonia, erilaisin tavoittein. Jollekin seuratoiminta tai valmentaminen on oma henkireikä ja harrastus. Joku toinen saattaa tehdä valmennustyötä otona päivätöidensä lisäksi, kun joku taas valmentaa täysipäiväisesti ammatikseen. Seuraa voidaan myös johtaa täysin luottamustoimisin voimin tai sitten seuralla on palkattua työvoimaa toimistolla ja hallinnossa pitämässä toiminnan raamit kunnossa.
— Olen joskus kuullut sanonnan, että luottamustoimisten johtaminen on sitä vaikeinta mahdollista ihmisten johtamista, sillä heitä ei sido rahapalkka vaan intohimo tekemiseen. Tämä on sekä haaste että valtava rikkaus. Jotakuta motivoi isot vastuut ja autonomian tunne, kun taas toinen tekijä haluaa mieluusti ylhäältä annetut ohjeet ja aikataulut. Monet toimijoiden roolit ja persoonat ovat juuri se suomalaisen seuratoiminnan vahvuus, mutta ei ole itsestään selvää kuinka sellaista palettia johdetaan pitkäjänteisesti ja tuloksellisesti, toteaa Heli ja jatkaa,
— Itselle seurajohtajan arki selkityi siinä kohtaa, kun ymmärsin ammatillisen tukiverkoston tärkeyden. Olin onnekas, että läheltäni löytyi niin monta ammattilaista sparrikaveriksi. Tätä verkostoitumista ja ajatustenvaihtoa yli lajirajojen kannustan kaikkia seurajohtajia tekemään. Koskaan ei tiedä, kenelle voi itse olla avuksi ja miltä suunnalta itse saa uusia ajatuksia omaan työhön!
Helin näkemyksen mukaan johtamisen taidot kuuluvat kaikille. Organisaation johtamisen lisäksi myös itsensä johtaminen on yhtälailla tärkeää. Työkalut ymmärtää omaa toimintaa ja motivaatiota tekemiseen antavat potkua arkeen. Vuorovaikutustaidot ja ymmärrys erilaisista persoonista kohtaamisissa tuovat valtavasti lisää omaan työhön. Hyvän johtajan tunnusmerkkeihin kuuluvat myös itsensä johtamisen työkalut aina arjen järkevästä aikataulutuksesta oman palautumisen tarpeen tunnistamiseen.
Sport Momentum on Helille ennenkaikkea osaajien verkosto, jossa tekijät lajitaustoista riippumatta pääsevät vaihtamaan ajatuksiaan ja oppimaan uutta.
— Kouluttautuminen ja verkostoituminen ovat olleet minulle avain menestykseen, laaja-alaisen käytännön kokemuksen lisäksi. Omassa työssä suurin seurajohtajan ahaa-elämys tuli aikoinaan siitä, että yli lajirajojen tapahtuva ajatusten vaihto rikastuttaa myös oman lajin ja seuran toimintaympäristöä valtavasti. Tällaista sparrailua ja verkostoitumista urheilun kentillä näkee toistaiseksi vielä liian harvoin, liekö syynä ”ainainen ajanpuute” vai ennakkoluulot, mitä uutta omaan työhön hyödynnettävää tietoa voisi jollakin eri lajin seuralla ja seuratoimijalla olla?
Helia inspiroi ajatus siitä, että juuri tuota kynnystä pyritään Sport Momentumin verkostossa madaltamaan:
— Me haluamme aktivoida eri lajien välistä avointa keskustelua urheilutoiminnan kehittämiseksi! Toivonkin, että mahdollisimman moni urheiluseuratoimija nappaa tästä mahdollisuudesta kiinni tulla kouluttautumaan ja verkostoitumaan kanssamme. Olipa kyseessä pieni tai suuri seura, luottamustoiminen tai päätoiminen tekijä, toivotan kaikki tervetulleeksi vaihtamaan ajatuksia ja sparraamaan Sport Momentumin porukan kanssa!